Säännöt

LAHDEN AKATEEMISET NAISET RY:N SÄÄNNÖT     

                       

Uusitut säännöt merkitty Yhdistysrekisteriin 20.2.2018:


NIMI JA KOTIPAIKKA

1 §

Yhdistyksen nimi on Lahden Akateemiset Naiset ry., jonka kotipaikka on Lahti. Yhdistys on kansallisen järjestön Suomen Akateemisten Naisten Liitto - Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n jäsen. Näissä säännöissä käytetään kansallisesta järjestöstä lyhennettä Liitto.

 

TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

2 §

Yhdistys toimii pääasiassa kotipaikkakunnalla ja sen vaikutusalueella asuvien akateemisten naisten yhdyssiteenä. Yhdistys edistää akateemisten naisten työuraa, asemaa ja tasa-arvoa, tukee heidän tieteellistä työtään ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan yhteiskunnan kaikilla aloilla.

 

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kokouksia, esitelmä-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä ja retkiä sekä muuta jäsentoimintaa. Yhdistyksellä on myös yhteistyötä Liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.

 

Mahdollisuuksiensa mukaan yhdistys harjoittaa tarkoitustaan edistävää julkaisutoimintaa ja jakaa ansioituneille jäsenille ja naisopiskelijoille apurahoja.

 

Yhdistys on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoja ja testamentteja sekä varojensa kartuttamiseksi järjestämään juhlia, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianomaisen luvan hankittuaan.

 

JÄSENET

4 §

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä tai ulkojäseniä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kunniapuheenjohtaja, kunniajäseniä ja kannatusjäseniä. Uudet jäsenet hyväksyy yhdistykseen hallitus.

Yhdistyksen jäseneksi voi päästä jokainen Suomessa asuva nainen, joka on Suomessa tai ulkomailla suorittanut akateemisen tutkinnon jossakin yliopistossa tai korkeakoulussa tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa.

Liiton keskushallitus hyväksyy jäsenyyden edellytyksenä olevat tutkinnot.

Yhdistyksen ulkojäseneksi voi päästä jokainen Suomessa oleskeleva Akateemisten Naisten ulkomaisen sisaryhdistyksen jäsen. Ulkojäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä häntä voida valita yhdistyksen hallitukseen.

 

Yhdistys voi kutsua kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtajan yhdistyksen hallituksen sitä ehdotettua, jos kaksi kolmasosaa (2/3) yhdistyksen vuosikokouksen äänivaltaisista edustajista kannattaa ehdotusta. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja.

 

Yhdistyksen kannatusjäsen voi olla rekisteröity yhdistys, muu oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksen kokouksissa äänivaltaa eikä kannatusjäsentä voida valita yhdistyksen hallitukseen.

 

5 §

Varsinainen jäsen ja ulkojäsen ovat velvollisia suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun, joka sisältää Liiton vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun.

 

Yhdistyksen vuosikokous vahvistaa kannatusjäsenen jäsenmaksun.

 

Kunniajäsen on vapautettu paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta, mutta hän maksaa Liiton jäsenmaksun. Henkilö, joka on sekä yhdistyksen että Liiton kunniajäsen, on kokonaan vapautettu Akateemisten Naisten jäsenmaksusta.

 

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

6 §

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hän on kuitenkin velvollinen maksamaan eroamisvuoden jäsenmaksun. Jäsen, joka on jättänyt vuoden jäsenmaksun maksamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä.

 

KOKOUKSET

7 §

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteydellä tai muun teknisen apuvälineen avulla erikseen kokouksen päättämässä äänestys- ja vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla.

 

Yhdistyksellä on vuosittain yksi varsinainen kokous, vuosikokous.

 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.

 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään marraskuussa ja siinä

 

esitetään

- tilinpäätös, joka käsittää hallituksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen

- toiminnantarkastuskertomus

- seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä ehdotus jäsenmaksuiksi

 

päätetään

- tilinpäätöksen vahvistamisesta

- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille

- seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta

- seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioista

- seuraavan vuoden jäsenmaksuista

- vuosikokouksen ja muiden kokousten kokouskutsutavasta sekä asioiden tiedottamisesta jäsenille

 

valitaan

- hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä joka kolmas vuosi puheenjohtaja (ks. 10 §)

- toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö

- yhdistyksen edustajat Liiton vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin

 

käsitellään

- hallituksen vuosikokouksen ratkaistavaksi esittämät asiat

- hallitukselle yhdistyksen jäsenen tai kunniajäsenen kuukautta ennen ilmoitettua kokouspäivää kirjallisesti esittämä asia

 

8 §

Yhdistyksen kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan antama ääni ratkaisee, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos äänivaltainen edustaja sitä vaatii.

 

Kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, joka asianmukaisesti tarkastetaan.

 

KOKOUKSISTA TIEDOTTAMINEN

 9 §

 Yhdistyksen kokouksista tiedotetaan jäsenille joko jäsentiedotteella tai sähköpostilla. Kutsu vuosikokoukseen ja muihin kokouksiin lähetetään vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

 

HALLITUS

10 §

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja korkeintaan kuusi muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan samassa kokouksessa nimettyjen ehdokkaiden joukosta.


Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä nimeää rahastonhoitajan, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen.

 

Hallituksesta eroaa vuosittain kolmannes jäsenistä. Erovuoroisuus ratkaistaan kahtena ensimmäisenä vuotena arvalla ja sen jälkeen vuoron mukaan. Puheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos joku hallituksen jäsen joutuu eroamaan kesken toimikauden, valitaan hänen tilalleen toinen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Tällaista vajaata toimikautta ei huomioida edellä mainittua kahden kolmivuotiskauden enimmäismäärää laskettaessa.

 

11 §

 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin kolmannes hallituksen jäsenistä sitä pyytää. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.


Hallitus voi tarvittaessa kokoontua tietoverkossa tai sähköisiä välineitä käyttäen.

 

Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka hallituksen hyväksymällä tavalla asianmukaisesti tarkastetaan.

 

Hallitus voi asettaa toimikuntia valmistelemaan asioita tai hoitamaan tehtäviä.

 

Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka, postiosoite ja tutkinto.

 

NIMEN KIRJOITTAMINEN

 12 §

 Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

 

TOIMINTA- JA TILIVUOSI

 13 §

 Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee antaa tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen toiminnantarkastajille maaliskuussa. Toiminnantarkastajien tulee tehtävänsä suoritettuaan jättää tarkastuskertomuksensa yhdistyksen hallitukselle huhtikuun kuluessa.

 

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

 14 §

 Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen vuosikokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Muutos astuu voimaan, kun Liiton keskushallitus on sen hyväksynyt ja kun muutos on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

YHDISTYKSEN PURKAMINEN

 15 §

 Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toinen on vuosikokous, ja joiden välillä on vähintään kuukausi. Yhdistys katsotaan puretuksi, jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on purkamista puoltanut. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkaminen.

 

Yhdistyksen purkautuessa päätetään sen varojen käytöstä. Varat liitetään Suomen Kulttuurirahastossa olevaan Suomen Akateemisten Naisten Liiton – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n nimikkorahastoon tai ne on käytettävä muulla tavoin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusperien tukemiseen.